Kevätkauden tähtitaivas

Maaliskuu – toukokuu 2016

Kari A. Kuure

Kevät tuo mukanaan toivon talvikautta paremmista havaintosäistä. Etenkin Skandien yli puhaltava hiljainen föhn-tuuli olisi toivottavaa, sillä se toisi mukanaan selkeän taivaan ja miellyttävät lämpötilat. Föhn-tuulen syntyyn voi tutustua Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli .

Maaliskuussa tilastollisesti vuorokauden keskilämpötilat vaihtelevat -7 °C ja 1 °C välillä. Korkein mitattu lämpötila oli +15 °C (2007) ja matalin -26 °C (1987). Keskimääräinen sademäärä on 31 mm.

Huhtikuussa ollaan jo selvästi lämpimämmässä, sillä vuorokauden lämpötilat tilastollisesti vaihtelevat –2 °C ja +8 °C välillä. Korkein mitattu päivälämpötila oli +24 °C (1998) ja matalin -15 °C (1988). Keskimääräinen sademäärä on 27 mm. Vähäinen sademäärän perusteella voi arvioida, että huhtikuussa on selkeitä iltoja ja öitä eniten (keskimäärin).

Toukokuu on sitten jo oma lukunsa. Tilastollinen lämpötilan vaihteluväli on 3–15 °C, ylin lämpötila 28 °C (1982) ja alin lämpötila -7 °C (1999). Keskimääräinen sademäärä on 31 mm.

Aurinko

Kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta kello 6.30. Tällöin Maan ja Auringon välinen etäisyys on 148 985 309 km ja me näemme Auringon 32’ 07” kokoisena. Tasauspäivänä Aurinko ylittää etelämeridiaanin kello 12.32 jolloin korkeutta horisontista mitattuna on 28,6 astetta. Tampereen horisontin mukaan auringonnousu on kello 6.28 ja -lasku kello 18.38.

Päivän pituus Tampereella

pvm	Aurinko		Päivän pituus	Astronominen hämärä
	nousee	laskee		alkaa	päättyy
1.3.	7.24	17.49	10h 24m	4.59	20.15
16.3.	6.37	18.29	11h 52m	4.07	21.01
1.4.	6.46	20.11	13h 24m	3.56	23.03	kesäaika
16.4.	5.59	20.51	14h 51m	0.00	01.12	pimeät yöt päättyvät
1.5.	5.13	21.31	16h 17m	-	-
16.5.	4.32	22.11	17h 38m	-	-
31.5.	3.59	22.46	18h 46m	-	-

Kesäaikaan siirrytään 27.3. kello 3.

Kuu

Kuun vaiheet

Kuukausi/vaihe	kasvava puolikuu	täysikuu	vähenevä puolikuu	uusikuu
maaliskuu	15.3. kello 19.04	23.3. kello 14.02	3.3. kello 01.14 31.3. kello 18.40	9.3. kello 3.55
huhtikuu	14.4. kello 7.00	22.4. kello 8.24	30.4. kello 6.32	7.4. kello 14.24
toukokuu	13.5. kello 20.03	22.5. kello 0.15	29.5. kello 15.15	6.5. kello 22.30

Apo- ja perigeum

apogeum	aika	etäisyys [km]	perigeum	aika	etäisyys [km]
25.3.	16	4080496	10.3	9	357 076
21.4.	19	409 969	7.4.	20	353 964
19.5.	02	409 722	6.5.	7	353 916

Kuun toposentriset konjunktiot

Kuulla on suuri horisontaalinen parallaksi. Tämä tarkoitta sitä, että Kuu näyttää oleva tähtitaivaaseen verrattuna hieman eripaikoissa riippuen havaintopaikkojen sijainnista. Parallaksin suuruus johtuu tietysti siitä, että Kuun ja Maan välinen etäisyys on lyhyt.

Voit itse kokeilla lyhyen etäisyyden merkitystä parallaksiin siten, että katsot ojennetun kätesi yhtä sormea ensin yhdellä silmällä ja sitten toisella. Kun vertaat sormen paikkaa etäämpänä olevaa taustaan, huomaat sormen paikan riippuvan siitä, kummalla silmällä sormea katsot. Tämä ilmiö on parallaksi.

Kuulla parallaksi aiheuttaa sen, että havaintopaikasta riippuen Kuun koordinaatit ovat poikkeavat toisistaan tietyllä ajanhetkellä. Tästä syystä Kuun ja tähtitaivaan kohteiden väliset konjunktiot tapahtuvat hieman eri aikaan. Planeettojen keskinäisillä konjunktioilla parallaksi on pienempi ja kohteiden koordinaattierot vähäisempiä. 

Kuun ja planeettojen toposentriset konjunktiot (Tampereella)

pvm	aika [UT]1	kohde	kulma- etäisyys [°]2	suunta [°]3	korkeus [°]4	tähdistö5	Kuun kirkkaus [m]6	kohteen kirkkaus [m]7	K=konjunktio L=lähekkäin8
2.3.	07.15	Saturnus	3,5 S	215	5	Oph	-9,9	0,59	K
7.3.	08.46	Venus	3,2 S	175	17	Cap	-6,6	-3,8	K
8.3	02.29	Merkurius	3,5 S	77	-16	Aqu	-5,8	-0,5	K
8.3.	11.11	Neptunus	1,8 S	197	20	Aqu	-5,4	8,0	K
11.3.	01.43	Uranus	1,7 N	21	-21	Pis	-6,9	5,9	K
22.3.	02.27	Jupiter	1,8 N	257	12	Leo	-12,2	-2,3	K
28.3.	20.12	Mars	4,1 S	95	-15	Sco	-11,0	-0,4	K
29.3.	15.18	Saturnus	3,5 S	6	-45	Oph	-10,8	0,5	K
5.4.	02.42	Neptunus	0,8 S	56	-24	Aqu	-7,4	8,0	K
7.4.	17.56	Uranus	2,4 N	265	7	Pis	-5,0	5,9	K
8.4.	16.41	Merkurius	5,4 N	236	26	Cet	-6,1	-0,9	K
18.4.	06.05	Jupiter	2,8 N	293	-6	Leo	-11,3	-2,2	K
25.4.	22.47	Saturnus	2,6 S	94	-18	Oph	-11,5	0,3	K
25.4.	08.46	Mars	4,0 S	257	-13	Oph	-11,7	-1,3	K
2.5.	13.23	Neptunus	0,8 S	254	0	Aqu	-8,9	7,9	K
5.5.	07.17	Uranus	2,8 N	102	12	Pis	-6,6	5,9	K
6.5.	08.12	Venus	3,4 N	98	15	Cet	-5,5	-3,8	K
7.5.	05.10	Merkurius	5,9 N	47	-6	Ari	-5,2	5,2	K
15.5.	11.02	Jupiter	2,5 N	21	-21	Leo	-10,6	-2,0	K
22.5.	01.43	Mars	5,0 S	178	11	Lib	-12,5	-2,1	K
23.5.	01.20	Saturnus	2,3 S	160	8	Oph	-12,3	0,2	K

Huomautukset

[1]  aika on ilmoitettu UTC aikana, Suomen aika saadaan lisäämällä aikaan talviaikaan 2 ja kesäaikaan 3 tuntia.

[2] ilmoitettu kohde on Kuuhun nähden N = pohjoiseen ja S = etelään

[3] atsimuutti: 0° pohjoinen, 90° itä, 180° etelä, 270° länsi ja 360° pohjoinen

[4] negatiivinen luku kertoo, että kohde on horisontin alapuolella

[5] tähdistön latinankielisen nimen kolmikirjaiminen lyhenne

[6] kirkkaus magnitudeina

[7] päiväaikana vain Kuu ja Venus on varmasti nähtävissä, joissakin olosuhteissa hieman himmeämmätkin kohteet ovat kaukoputkella nähtävissä

[8] Kohteet ovat konjunktiossa, kun niiden rektaskensiot ovat samat (kirjain K). Tämä ei tarkoita, että kohteiden välinen kulmaetäisyys olisi ilmoitettuna ajankohtana kaikkein lyhyin, joka tilanne on ilmoitettu kirjaimella L.

Kuun puolivarjopimennys on 23.3.2016 kello 13.47 mutta se ei näy Suomessa!  Näkyvyysalue rajoittuu Tyynen valtameren alueelle, Kuu nousee pimentyneenä suurimmassa osassa Aasiaa ja Kuu laskee pimentyneenä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa lukuun ottamatta Brasilian itäpuoliskoa.

Seuraava Suomessa näkyvä kuunpimennys on syyskuun 16. päivänä kello 18.54 ja se on tyypiltään puolivarjopimennys. Tämä pimennyksen näkyvyys alue on Aasia ja Itä-Eurooppa ja Suomi ja Afrikan itäpuolisko.

Seuraava Suomessa näkyvä täydellinen kuunpimennys on 27. heinäkuuta 2018 mutta silloin Kuu nousee Tampereen horisontissa jo täysin pimentyneenä.

Planeetat

Merkurius ei ole näkyvissä maaliskuussa. Vasta aivan kuukauden lopulla se nousee horisontista hieman ennen auringonlaskun aikaa. Huhtikuussa 18 päivän jälkeen se on horisontin yläpuolella noin 2,5 tuntia ja aika pysyy samana kuukauden lopulle asti.

Toukokuun 1. päivänä se on noin tunnin horisontin yläpuolella auringonlaskun jälkeen. Tämän jälkeen sen näkyvyys heikkenee ja 8. päivänä se ei enää ole näkyvissä.

Merkuriuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)

pvm	aika [UT]1	kohde	kul­ma- etäi­syys [°]2	suunta [°]3	korkeus [°]4	tähdistö5	Merkuriuk­sen kirkkaus [m]6	koh­teen kirk­kaus [m]7	K= konjunktio L=lähekkäin8
11.3.	08.01	Neptunus	1,3 N	122	5	Aqu	-0,7	8,0	K
31.3.	23.49	Uranus	0,5 S	326	-16	Pis	-1,5	5,9	K
13.5.	22.10	Venus	0,4 N	307	-1	Ari	4,6	-3,8	L

Merkurius on ulkokonjunktiossa 23.3. kello 22.11.

Merkuriuksen suurin itäinen elongaatio 18.4. kello 16.49, elongaatio on 19° ja Merkurius on näkyvissä iltataivaalla.

Merkuriuksen ylikulku 9.5. alkaa kello 14.11.56 (I kontakti) ja 14.15.07 (II kontakti). Merkurius on keskeisimmin Auringon edessä kello 17.56.06, jolloin Merkurius sijaitsee 322,1 kaarisekunnin etäisyydellä Auringonkiekon keskipisteestä. Ylikulku päättyy kello 21.37.26 (III kontakti) ja kello 21.40.38 (IV kontakti). Tampereen horisontissa auringonlasku tapahtuu 21.51.

Seuraava Merkuriuksen ylikulku tapahtuu 11.11.2019, mutta se ei näy Suomessa.

Venus on maaliskuun alkupuolella näkyvissä vain aamuhämärässä sen noustessa horisontista vajaa puoli tuntia ennen auringonnousua. Maaliskuun ensimmäisen viikon jälkeen se nousee samaan aikaan Auringon kanssa. Näin ollen kaikki Venus-havainnot täytyy tehdä päivätaivaalta. Venus on etelämeridiaanissa heti puolen päivän jälkeen. Venuksen kirkkaus (-3,8^m) pitäisi riittää päivähavaintoihin mutta muiden planeettojen näkeminen kirkkaalta päivätaivaalta on mahdotonta.

Venuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)

pvm	aika [UT]1	kohde	kul­ma- etäi­syys [°]2	suunta [°]3	korkeus [°]4	tähdistö5	Venuksen kirkkaus [m]6	koh­teen kirk­kaus [m]7	K= konjunktio L=lähekkäin8
20.3.	19.45	Neptunus	0,5	296	-23	Aqu	-3,8	8,0	L
22.4.	00.00	Uranus	0,7 N	349	-21	Pis	-3,8	5,9	K
13.5.	22.10	Merkurius	0,4 S	307	-1	Ari	-3,8	4,6	L

Venuksen peittyminen

Kuun rata maapallon ympäri on hyvin lähellä planeettojen ratatasoja. Tästä johtuu, että Kuu peittää satunnaisesti joitakin planeettoja taakseen. Tähtien ja tähtijoukkojen peittymisiä tapahtuu säännöllisesti lähes kaiken aikaa. Tähtiharrastajat usein tekevät havaintoja planeettojen peittymisistä, sillä ilmiöinä ne ovat jollakin paikkakunnalla lähes yhtä harvinaisia kuin auringonpimennykset.

Peittyminen on näkyvissä Euroopassa Skotlantia, Irlannin pohjoisosaa, Färsaaria ja Norjaa lukuun ottamatta. Euroopan lisäksi peittyminen nähdään Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä, Venäjällä Siperian itäosia lukuun ottamatta ja Pohjois-Kiinassa.

Kuu peittää Venuksen 6.4.2016.  Peittyminen alkaa kello 11.05.08 (I kontakti) ja 11.05.50 (II kontakti). Peittyminen päättyy kello 11.42.36 (III kontakti) ja 11.43.16 (IV kontakti). Venuksen kirkkaus on -3,8^m ja sen elongaatio (kulmaetäisyys Auringosta) on 16°. Pieni elongaatio edellyttää havaitsijoilta erityistä varovaisuutta, että vahingossa ei tulisi katsottua Aurinkoon, olipa havaintoväline mikä tahansa! Ylikulun aikaan Venus on kaakkoisella taivaalla noin 25–27° korkeudella.

Edellisen kerran Venus peittyi 18. kesäkuuta 2007 ja seuraavan kerran Venuksen peittyminen nähdään Suomessa 19.6.2020.

Tulevia Suomessa näkyviä peittymisiä 2016–2022

Kohde	päivämäärä	aika [UT]
Merkurius	14.12.2020	10.33.30
Venus	19.6.2020	8.54.00
Mars	8.12.2022	4.25.06
Jupiter	28.11.2019	10.49.12	näkyy eteläisessä Suomessa mutta ei Lapissa
Uranus	14.9.2022	22.58.36
Uranus	12.10.2022	6.46.12
Uranus	8.11.2022	13.10.54	näkyy Lapissa mutta ei eteläisessä Suomessa
Uranus	5.12.2022	17.59.12
Uranus	1.1.2023	22.16.06
Neptunus	26.6.2016	00.33.42	Neptunuksen kirkkaus 7,9m
Neptunus	15.9.2016	20.29.12

Mars on näkyvissä aamupuolella yötä. Se nousee kello 2 tietämillä ja on horisontin yläpuolella auringonnousuun asti. Planeetan nousu siirtyy hitaasti hieman aikaisemmaksi ja kesäaikaan siirtymistä ennen se tapahtuu jo kello yhden tietämissä. Kesäaikaan siirtyminen siirtää nousuajan taas kello kahden tietämille. Huhtikuussa tilanne pysyy muuttumattomana ja Mars nousee horisontista aamu aamun jälkeen aina vain aikaisemmin.

Huhtikuun 18. päivänä se nousee kello yhden tienoilla ja toukokuun 2. päivän vuorokauden vaihtuessa.  Toukokuun 14. päivään nousu tapahtuu kello 23.  Viikkoa myöhemmin tapahtuu muutos, nousuajan siirtyminen aikaisemmaksi päättyy ja kuukauden viimeisen viikon aikana se siirtyy hieman myöhäisemmäksi.

Mars on oppositiossa 22.5. kello 14.10. Se sijaitsee Skorpionin tähdistössä, sen deklinaatio on vain -25° 54’ 43” ja planeetan kirkkaus on -2,6^m. Marsin etäisyys on tällöin 76,3 miljoona km ja me näemme planeetan peräti 18,4 kaarisekunnin kokoisena. Lähestyvää oppositiosta johtuen Marsin kulmahalkaisija kasvaa kevään aikana; maaliskuun puolivälissä se ylittää 10 kaarisekunnin rajan ja siitä eteenpäin se on päivän päivältä suurempi aina oppositioon asti.

Mars näkyy harvoin näin suurena ja tämä havaintoikkuna tulisikin käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Opposition kuten koko vuoden ajan Mars on sen verran syvällä eteläisellä taivaalla, että se näkyy vain noin 6,5 asteen korkeudella etelämeridiaanissa ollessaan. Näin ollen opposition tuoma näennäisen koon kasvu hukkuu helposti ilmakehän rauhattomuuden aiheuttamaan sumentumiseen.

Jupiter on hyvin näkyvissä koko yön. Maaliskuun alussa se nousee auringonlaskun aikaan ja laskee Auringon noustessa. Tilanne pysyy lähes muuttumattomana koko havaintokauden. Toukokuussa Jupiterin deklinaatio hieman vähenee ja se saa aikaan horisonttiin painumisen ajankohdan aikaistumisen. Jupiterin kirkkaus on noin -2,1^m ja kulmahalkaisija noin 41 kaarisekuntia. Havaintojen kannalta Jupiter on siis mitä mainioin kohde.

Saturnus nousee horisontista puolisentoista tuntia ennen aamuhämärän alkamista. Nousuaika siirtyy hiljalleen hieman aikaisemmaksi, mutta niin tekee aamuhämäräkin, joten havainto-olosuhteet ei juuri parane kevään aikana. Toukokuussa on jo niin valoisaa, että planeetan löytäminen taivaalta alkaa olla vaikeaa. Saturnuksen kirkkaus on noin 0,4m ja kulmahalkaisija noin 18 kaarisekuntia. Planeetta on syvällä etelätaivaalla, joten kovin korkealle se ei nouse etelämeridiaanissa ollessaan. Näin ollen havaintokelillä on hyvin suuri merkitys kuvan laatuun.

Uranus on näkyvissä iltataivaalla mutta painuu horisonttiin noin 3,5 tuntia auringonlaskun jälkeen.  Laskuaika siirtyy aikaisemmaksi ja maaliskuun puolivälissä se laskee jo kaksi tuntia auringonlaskun jälkeen. Maaliskuun lopulla planeetta on enää tunnin verran horisontin yläpuolella auringonlaskun jälkeen ja vaalealta taivaalta sitä on mahdoton nähdä.

Maaliskuun lopulla Uranuksen ja Auringon välinen kulmaetäisyys, elongaatio, on sen verran pieni, että planeetta häipyy näkyvistä jo maaliskuussa ennen konjunktiota. Toukokuun lopulla Uranus ilmaantuu aamutaivaalle, mutta se on edelleen niin lähellä Aurinkoa, että sitä on vaalealta aamutaivaalta mahdoton nähdä.

Uranuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)

pvm	aika [UT]1	kohde	kul­ma- etäi­syys [°]2	suunta [°]3	korkeus [°]4	tähdistö5	Uranuksenkirkkaus [m]6	koh­teen kirk­kaus [m]7	K= konjunktio L=lähekkäin8
31.3.	23.49	Merkurius	0,5 N	326	-16	Pis	5,9	-1,5	K
10.4.	00.27	Aurinko				Pis			K
22.4.	00.00	Venus	0,7 S	349	-21	Pis	5,9	-3,8	K

Neptunus on horisontin yläpuolella vain aamuhämärässä ja näin ollen sitä ei voi nähdä.

Neptunuksen toposentriset konjunktiot (Tampereella)

pvm	aika [UT]1	kohde	kul­ma- etäi­syys [°]2	suunta [°]3	korkeus [°]4	tähdistö5	Neptunuk­sen kirkkaus [m]6	koh­teen kirk­kaus [m]7	K= konjunktio L=lähekkäin8
11.3.	08.01	Merkurius	1,3 S	122	5	Aqu	8	-0,7	K
20.3.	19.45	Venus	0,5 S	296	-23	Aqu	8	-3,8	K

Meteoriparvet

Huhtikuussa on nähtävissä lyridit, jotka ovat aktiivisia 16.–24.4. ja maksimi on 22.4. kello 9. Parven radiantti sijaitsee Lyyran ja Herkuleen rajamailla. Parveen kuuluvia meteoreja voi nähdä intensiivisellä havaitsemisella ehkä kymmenkunta. Kirkkaana loistava täysikuu vaikeuttaa meteorien näkemistä.

Revontulet

Revontulien esiintyminen maalis–huhtikuun aikana on vuoden runsainta. Näin ollen kirkkaina iltoina ja öinä revontulibongarien pitäisi olla lähes jatkuvassa hälytystilassa ja seurata Tampereen Ursan sääkameroiden näkymiä ja syöksyä maastoon heti, kun vähäistä viherrystä kameroiden kuvassa on erotettavissa.